Heidi Carrassi työskentelee ammatissa, jonka edustajia on Suomessa tällä hetkellä vain kourallinen. Toimintaterapeutit varhaiskasvatuksessa ovat vielä varsin vähän hyödynnetty vahvuus.
Toimintaterapeutin työ alkoi kiinnostaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajana työskennellyttä Carrassia jo vuosia sitten, kun hän näki toimintaterapeutteja päiväkotiympäristössä. Työssä häntä kiinnosti erityisesti se, miten lapsia voi tukea konkreettisesti toiminnan kautta.
- Aloin tutkia, mitä toimintaterapeutin työnkuvaan kuuluu ja sille tielle lähdin. Opiskelin Turun ammattikorkeakoulussa ja valmistuin toimintaterapeutiksi viime jouluna, Carrassi kertoo.
Opintojen alkuvaiheessa Carrassi uskoi suuntautuvansa lasten toimintaterapiaan, mutta nimenomaan terapiapuolelle. Hän sai kuitenkin opintojen aikana kuulla varhaiskasvatuksessa työskentelevistä toimintaterapeuteista, joita on Suomessa vain muutamia. Turussa heitä on kolme, Carrassi mukaan lukien.
Helpotusta arjen toimintoihin
Carrassi tekee konsultoivaa työtä kiertäen Verkanappulat-päiväkodeissa ja havainnoi ryhmien toimintaa. Tällä hetkellä hän työskentelee pääasiassa Varsinais-Suomen alueella.
Hän kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten esimerkiksi valaistuksella, apuvälineillä ja toimintaa soveltamalla voidaan tuoda helpotusta lasten kokemiin haasteisiin. Tällaisia haasteita voivat olla esimerkiksi levottomuuteen tai aistiyli- ja -aliherkkyyksiin liittyvät asiat.
- Tuon työssäni konkreettisia asioita ja toimintatapoja päiväkodin arkeen, joita voidaan ottaa lasten kanssa käyttöön nopeastikin. Tavoitteeni on onnistua vähentämään lasten kuormittumista arjessa, Carrassi kertoo.
Carrassi tulee apuun esimerkiksi silloin, kun lapsella on haasteita istua aamupiirissä ja osallistua yhteiseen toimintaan. Syynä voi olla levottomuus, ja Carrassi miettii keinoja liikehakuisuuden purkamiseen, jotta lapsi voi jälleen keskittyä ryhmässä olemiseen. Apu levottomuuteen tai keskittymisvaikeuksiin voi löytyä liikkumisesta tai apuvälineistä, kuten hypistelyleluista.
Aistiyli- tai aliherkkien lasten kanssa Carrassi keksii keinoja kehon ja aistien aktivointiin, jotta esimerkiksi pukeminen helpottuisi. Carrassin työn ytimessä onkin lasten toiminnan havainnointi ja ratkaisujen löytäminen toiminnallisuuden kautta.
Kyseessä on arvokysymys
Varhaiskasvatuksessa painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä – tavoitteena on vastata lasten haasteisiin jo ennen kouluikää. Carrassi kokee asian myös arvokysymyksenä.
- Toimintaterapia on kasvava ala kuntoutuksen puolella, kun lapsilla on lisääntyvässä määrin enemmän keskittymisen sekä oppimisen haasteita. Totta kai kyse on myös kustannuksista, sillä tekemäni työ ei ole varhaiskasvatuksessa lakisääteistä. Toivon kuitenkin, että kuntouttava ja ennaltaehkäisevä työ nähtäisiin panostamisen arvoisena.
Carrassin mukaan aistiyliherkkyyksistä puhutaan nykyään enemmän ja ne myös tunnistetaan paremmin. Kymmenen vuoden sisällä on alettu puhua myös siitä, mitä on aistihakuisuus ja aistialiherkkyys.
Kokemus puhuu puolestaan
Työssään mielekkääksi Carrassi kokee vaihtelevat päivät ja itsensä jatkuvan kehittämisen.
- Olen aina tykännyt toimia lasten kanssa ja koen osaavani kohdata heidät ja asettua heidän tasolleen. Pääsen miettimään, miten mahdollistan jokaisen lapsen osallistumisen toimintaan. Kun sanotaan, että olet mitä syöt, niin minä ajattelen, että olet mitä teet, Carrassi naurahtaa.
Työn onnistumisen kannalta tärkeässä roolissa on moniammatillinen yhteistyö muiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten välillä. Työtä lasten toimivan arjen eteen tehdään yhdessä. Carrassin keskeinen näkökulma toimintaterapeuttina on lapsen toimintakykyyn sekä arjen sujuvuuteen perustuva, kun taas varhaiskasvatuksen erityisopettajan näkökulma on enemmän pedagoginen.
Carrassin mukaan hän ei uskoisi pystyvänsä tekemään tätä työtä ilman yli kymmenen vuoden kokemusta varhaiskasvatuksen parissa. Päiväkotiarjen tuntemus antaa realistisen kuvan siitä, mitkä asiat ovat aidosti toteutettavissa ja mitkä eivät sovi osaksi varhaiskasvatuksen arkea.
