13.1.2026

Eroahdistus ja ikävä – miten auttaa lasta sopeutumaan?

Moni vanhempi tunnistaa tilanteen aamuisin: kiire lähteä töihin, mutta lapsen on vaikea irrottautua vanhemmasta ja jäädä päiväkotiin. Lapsi saattaa jäädä itkien tai huutaen, ja vanhempi voi lähteä huonolla mielellä kohti työpäivää. Tällöin voi syntyä kierre, jossa aamut tuntuvat molemmista ahdistavilta ja jännittäviltä. On tärkeää luoda turvallinen ja lämmin vastaanotto heti aamusta, jotta eronhetki ei tuntuisi ylitsepääsemättömältä.

Päiväkodin aloittaminen – niin lasta kuin vanhempaa jännittää

Kun lapsi aloittaa päiväkodin, vastassa on uusi kasvu- ja oppimisympäristö sekä vieraat aikuiset. Lapsi voi kokea paikan vieraaksi ja turvattomaksi. Itku ja takertuminen vanhempaan ovat luonnollisia reaktioita tällaisiin tunteisiin. Tässä kohtaa henkilöstön rooli on erityisen tärkeä: lapsi otetaan vastaan sensitiivisesti, annetaan kaikkien tunteiden tulla esille ja niihin vastataan.

Myös vanhempaa voi jännittää uuden arjen aloittaminen. Mielessä voi pyöriä paljon huolia, kuten miten päiväkotipäivät sujuvat. Vanhemman jännitystä helpottaa, kun kasvattajat ovat läsnä ja valmiita vastaamaan kysymyksiin. Aloituksessa voidaan yhdessä päiväkodin henkilöstön kanssa sopia tutustumispäivistä, jolloin vanhempi ja lapsi pääsevät tutustumaan arkeen yhdessä.

Aamut voivat olla haastavia myös pitkään päiväkodissa olleelle lapselle

Viikonlopun tai loman jälkeen voi olla vaikeaa tulla takaisin päiväkotiin. Jollekin lapselle aamu voi olla joka päivä haastava, ja irrottautuminen vanhemmasta vie aikaa. Tässä tilanteessa auttaa selkeä aamuinen rutiini. Kun eronhetki tapahtuu, lapselle voidaan tarjota omaa tilaa rauhoittumiseen tai tarjota syliä ja aikuisen läsnäoloa.

Meidän yksikössämme olemme kokeilleet, että jos lapsi jää itkien päiväkotiin, lähetämme vanhemmalle viestin, kun lapsi on rauhoittunut ja alkanut leikkiä tai mennä aamupalaa syömään. Näin vanhempi tietää, että lapsi voi hyvin eikä tarvitse jäädä aamuun huolestuneena.

Nappulapellon vinkit positiivisempiin eronhetkiin

  1. Luo rutiini hyvästeihin – esimerkiksi halittelu, sylittely ja tietyt sanat kuten “hyvää hoitopäivää”.
  2. Turvallinen esine mukaan – lapselle voi tuoda kotoa tutun ja turvallisen asian, kuten unikaverin, tutin tai riepun, jota hän voi käyttää päivän aikana ja erityisesti aamun hyvästien jälkeen.
  3. Henkilöstön mukaan ottaminen – lapsi voi tulla ryhmän aikuisen syliin ja mennä yhdessä vilkuttamaan vanhemmalle ikkunaan.
  4. Sanoita tulevaan hetkeen liittyen – esimerkiksi “Nähdään iltapäivällä” tai “Nähdään kotona illalla”.

Kenenkään vanhemman ei tarvitse jäädä hankalien eronhetkien kanssa yksin. Yhdessä henkilöstön kanssa voidaan löytää ratkaisuja, jotka tekevät aamusta sujuvamman ja turvallisemman niin lapselle kuin vanhemmalle.

Facebook
LinkedIn
X
Threads
Email

Mitä olet etsimässä?