Ensimmäinen päiväkotipäivä on koko perheelle suuri ja usein tunteikas muutos. Uusi arki, uudet aikuiset ja uudet rutiinit herättävät monenlaisia ajatuksia – niin lapsessa kuin vanhemmassakin. Hyvällä valmistautumisella ja rauhallisella asenteella päiväkodin aloituksesta voidaan tehdä mahdollisimman turvallinen ja myönteinen kokemus.
Vinkkejä jännityksen helpottamiseen
Päiväkotiympäristöön voi tutustua jo ennen aloitusta. Päiväkodin pihalle voi tulla leikkimään vapaa-ajalla, esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuisin. Näin ympäristö muuttuu lapselle tutummaksi jo ennen ensimmäistä hoitopäivää.
Jännityksestä kannattaa puhua avoimesti. Uuden elämänvaiheen aloitus tuntuu perheessä usein suurelta muutokselta, vaikka varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyse on arkipäiväisestä ja turvallisesta toiminnasta. Vanhemman rauhallinen ja luottavainen suhtautuminen välittyy myös lapseen.
Tunnekasvatuksessa aikuinen toimii lapsen peilinä. Lapsi havainnoi herkästi ympärillään olevien aikuisten reaktioita. Voimakkaat tunnereaktiot, kuten näkyvä huoli tai jännitys, voivat lisätä myös lapsen tunnekuormitusta. Siksi vanhemman oma tunnetyö on tärkeä osa lapsen tukemista.
Tutustuminen päiväkodin arkeen
Ensimmäisinä päiväkotipäivinä suosittelemme, että vanhempi on mukana tutustumassa päiväkodin toimintaan. Päiväkodin aloitusta ei ole tarpeen tehdä ”täysillä tunneilla” heti alussa. Muutaman tunnin tutustumisjaksot päivässä ovat usein lapselle sopivampi tapa aloittaa. Esimerkiksi muiden siirtyessä lounaalle, tutustuja voi lähteä kotiin syömään ja lepäämään.
Kaikkien perheiden kanssa järjestetään päiväkodin aloituksen yhteydessä aloituskeskustelu. Keskusteluun kannattaa valmistautua huolella. Ennalta täytettävä aloituskeskustelulomake auttaa henkilökuntaa tutustumaan lapseen ja perheen arkeen, ja sen täyttämiseen on hyvä varata riittävästi aikaa.
Tutustumispäivien aikana tutustutaan päiväkodin arkeen ja toimintatapoihin. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset huolehtivat samanaikaisesti koko lapsiryhmästä, joten huoltajien ja kasvattajien välisille pidemmille keskusteluille ei aina ole mahdollisuutta ryhmätilanteissa. Aloituskeskustelu onkin tärkeä hetki yhteiselle vuoropuhelulle.
Keskustelu lapsen kanssa
Lapselle on hyvä sanoittaa päiväkodin tarve ikätasoisesti. Esimerkiksi:
”Kun vanhemmat käyvät töissä, lapset voivat mennä päiväkotiin, jossa heistä huolehtivat varhaiskasvatuksen opettajat, sosionomit ja lastenhoitajat.”
Varhaiskasvatuksen ammattihenkilöstö ei yleensä koe ”täti” tai ”setä” -nimityksiä miellyttäviksi. Kotona voi puhua työntekijöistä heidän etunimillään tai muulla sovitulla kutsumanimellä.
Omien tunteiden säätely on erityisen tärkeää lasta päiväkotiin tuodessa. Voimakas tunteellisuus tai itkeminen jättötilanteessa saattaa välittää lapselle viestin, ettei tilanne ole turvallinen. Rauhallinen ja luottavainen hyvästely tukee lapsen turvallisuuden tunnetta.
Päiväkodista kerromme päivittäin lapsen kuulumiset hakutilanteessa. Keskustelua kannattaa jatkaa myös lapsen kanssa esimerkiksi kotimatkalla: mitä päivän aikana tapahtui, kenen kanssa leikittiin ja mikä tuntui mukavalta.
Ensimmäiset viikot päiväkodissa voivat kuormittaa lasta tavallista enemmän. Siksi iltamenoja kannattaa tarvittaessa karsia ja panostaa yhteiseen aikaan, rauhalliseen läsnäoloon sekä hyviin yöuniin. Lempeä rytmi auttaa lasta sopeutumaan uuteen arkeen. Lempeä valmistautuminen, rauhallinen tutustuminen ja avoin keskustelu auttavat tekemään päiväkodin aloituksesta lapselle ja vanhemmalle mahdollisimman turvallisen ja myönteisen kokemuksen.
Miten valmistautua ensimmäiseen päiväkotipäivään?
Päiväkoti Nappula-ahon vinkin helpompaan aloittamiseen:
- Vanhemman rauhallinen ja luottavainen suhtautuminen päiväkodin aloitukseen auttaa lasta tuntemaan olonsa turvalliseksi ja vähentää jännitystä.
- Päiväkotiin tutustuminen asteittain, lyhyillä hoitopäivillä ja yhdessä vanhemman kanssa, helpottaa lapsen sopeutumista uuteen ympäristöön.
- Ikätasoinen ja myönteinen keskustelu päiväkodista sekä päivän tapahtumien läpikäyminen tukevat lapsen turvallisuuden tunnetta ja kokemusten käsittelyä.
